Akateeminen Heviristeily - lyhyt kertomus

Marraskuun 14. päivä kääntyi kohti iltaa, kun kahdeksan tummiin pukeutunutta hahmoa kokoontui Tampereen rautatieasemalle suuntanaan Turku, tuo Suomen pers.. entinen pääkaupunki. Satamassa seurue nousisi Baltic Princees -nimiseen sotalaivaan, joka kuljettaisi joukon ja noin sata muuta akateemista hevaria 23 tunnin kaaokseen pitkin Itämerta.

Tyrmäyksen joukko oli menettänyt yhdeksännen jäsenensä jo ennen matkan alkua, syyksi spekuloitiin ruttoa tai vihollisjoukkojen hyökkäystä. Tästä syystä (ja joidenkin harmistukseksi) emme voineet olla Fellowship of the Ring Cruise. Jo monta viikkoa oltiin käyty keskustelua, siitä kuka Tolkienin hahmoista kukakin oli. Joukkueen auttamattomasti lyhin jäsen kieltäytyi kovaäänisestikin ottamasta vastaan hobitin tai Gimlin roolia, koska jalka- tai naamakarvoitus ei ollut riittävällä tasolla. Joukkon supistuessa kahdeksaan ko. jäsen ehdotti, että joukkue nimettäisiin Lumikin kääpiöiden mukaan. Lumikin nimeäminen kävi helposti, koska oli vain yksi, jonka kromosomiston xx-muoto oikeutti rooliin. Kääpiöiden nimistä tulikin pientä kinaa ja jossain vaihdeessa matkalla Turkuun tultiin siihen tulokseen, että joukkue on Saatanatar ja seitsemän kuolemansyntiä. Hatarien muistikuvien mukaan tämäkin prosessi jäi kesken, mahdollisesti siksi, että seurue saapui Turkuun.

Turun satamassa joukko meni läheiseen tavernaan kostuttamaan matkan aikana kuivuneita kurkkujaan, ja tavernassahan näkyi jo tuttuja naamoja, muun muassa Ouluun karannut entinen jäsen ja tuttuja muualtakin Suomesta. Kun nesteytys oli hoidettu kuntoon, siirryimme uljaaseen paattimme, jonne oli valitettavasti tulossa muuan muassa Suomi24-sinkkuristeilyn epätoivoisia toiveikkaita rakkauden etsijöitä sekä turkulaisia opiskelijoita eri aloilta. Onneksi tummanpuhuvat akateemiset oli majoitettu lähelle toisiaan, joten eksyminen vääriin porukoihin oli minimaalista.

Ilahduttavasti TTYkitystä oli majoitettu viereiseen hyttiin, joten allekirjoittanut karkasi sinne lähes välittömästi. Mutta jotta reissu ei menisi ihan vaan hytissä istuskeluksi, oli järjestävä kerho TYRMY hommannut pari bändiä, jotta kokoontuisimme yhteen paikkaan ennen kuin hukkuisimme [sic] laivan uumeniin. Musiikki-ilottelua tarjosi Immergo sekä Shade Empire, joista molemmista tarinankertoja piti. Onneksi huhu siitä, että menomatkalla tax free-alkoholin ostaminen on mahdotonta osoittautui vääräksi, ja ihmiset pääsivät sammuttamaan janonsa verovapailla alkoholituotteilla.

Bändien lopetettua porukka hajaantui pitkin laivaa ja muistikuvat alkavat itse kultakin hämärtyä. Huonolla suuntavaistolla varustettu henkilö löysi aina hyttiinsä vain suunnistamalla kohti metallipäitä, ja tästä syystä eksyin usempaan hyttiin. Allekirjoittanut löysi hyttinsä ja sänkynsä (johon toinen seurueen jäsen oli väsähtänyt) vasta sen jälkeen, kun laiva oli aamuseitsemän aikaan poistunut Tukholman satamasta.

Tunnetusti laivoilla aamiaisbuffetissa syödään pidemmän kaavan päälle, paitsi jos nukut aamiaisen yli. Kuten eräälle nimelle mainitsemattomalle puheenjohtajalle tapahtui. Perjantaipäivälle oli järjestetty myös ohjelmaa: hevitietovisa pisti aivosolut töihin ja sen jälkeen äänijänteitä venyteltiin hevikaraoken merkeissä. Hevikaraokessa oli ilahduttavan monipuolista osallistujakuntaa ja musiikkivalikoimaa.

Perjantai-ilta oli jo pitkällä, kun laiva ankkuroitui Turun satamaan ja mustiin pukeutuneiden,  (merisairauden) heikentämienn hevareiden kulkue valui kohti kulkuvälineitään, osa lähti bussilla, toiset peuran kolhimalla henkilöautolla ja osa junalla kohti kotia. Sisarellisen rakkauden merkeissä Tyrmäys ja TTYkitys viettivät kotimatkan samassa vaunussa, jossa muuan muassa keskusteltiin pornosta ja kiivettiin hattuhyllylle. Valtion Rautateiden toimitettua seurueen turvallisesti määränpäähänsä suurin osa lähti nukkumaan reissuväsymystään kotiin ja toiset tekivät mutkan Hervannan kautta ennen kuin pääsi kaatumaan omaan sänkyyn.

Pari päivää meni muistikuvien* kasailuun ja fyysiseen toipumiseen, mutta silti pääkopassa jomotti kristallinkirkkaana ajatus: ensi vuonna uudestaan!

Matkakertomuksen teille toimitti Saatanatar/Lumikki (ei Gimli) AKA Hanna eli siis niinq puheenjohtaja.

*kaikki kokemukset ovat subjektiivisia ja muistikuvat osin hataria, enkä näin ollen ota niistä minkäänlaista vastuuta.